Suklaanystävän unelma

Passionhedelmä-suklaabavaroisea

Rakastan sitä kun tulee uusi työväenopiston opinto-ohjelma. Senkin jälkeen kun kurssit ovat jo menneet tai meneillään, minusta on ihana selailla ohjelmaa ja haaveilla kaikista niistä jutuista, joita voisi harrastaa tai kokeilla. 

Nyt oli vuorossa herkullinen Suklaanystävän unelma, joka oli niin överi, että aina valmis jälkiruokavatsa joutui ensimmäistä kertaa elämässään todellisen haasteen eteen. Kurssi oli kahden tiistai-iltapäivän pituinen ja piti molemmilla kerroilla sisällään alku- ja pääruuan sekä noin ziljoona jälkkäriä. Yhteinen elementti kaikissa ruuissa oli tietenkin suklaa. Kotiin vyöryttiin sitten pienen pahoinvoinnin saattelemana, mutta onnellisena ja suklaalla tyydytettynä.

Kurssi toimi siten, että urakka jaettiin parien kesken ja lopussa söimme kaikki yhdessä valmistamamme herkut. Eli ei ole loppujen lopuksi väliä mitä on itse tekemässä (jos ei ota huomioon mahdollisuutta taikinan maisteluun), koska kaikkea pääsee syömään. Me teimme ystäväni kanssa ensimmäisellä kerralla tofua suklaakastikkeella, suklaatryffeleitä ja rocky road brownieseja ja toisella kerralla suklaista chili sin carnea, suklaafudgea, hedelmävartaita suklaakastikkeeseen kastettavaksi ja suklaakoristeita. Sitten istuimme kaikki yhteen pitkään pöytään ja söimme kuin kuninkaat.

Ensimmäisen kerran alkuruoka lihaa syöville.

Sekä ankalle että alla olevalle tofulle tuli sama ihana herkullinen namisuklaakastike, jota en ole jostain syystä kuvannut ollenkaan. Ehkä elin hetken, enkä vain kuvannut sitä ;)

Rakensin yhden maailman seitsemästä ihmeestä ja ympyröin sen kesäkurpitsoilla

Tämä suklaaleipä oli aivan parasta. Sitä otin kotiinkin mukaan ja mussutin elämääni tyytyväisenä seuraavanakin päivänä

Tryffelin pursotusta

Valmiina kauniita pieniä kakkoja

Valkosuklaamousse oli yllättäen yksi lemppareistani, vaikka en niin välitä valkosuklaasta

Mustaherukkamudcake

Täytettyjä marenkeja

Suklaista crème brûléetä

Meidän rocky road brownies

Seuraavalla kerralla alkuruokana oli lohta ja valkosuklaatartaria. Tätäkään alkuruokaa en maistanut (kalaa en kun se on lihaa ja tartaria, koska olen nirso möllykkä, joka inhoaa majoneesia), mutta söin molemmilla kerroilla eri tavoilla valmistettua perunaa ja tajusin, että olen unohtanu kaikkien näiden kumiperunavuosien jälkeen, että rakastan perunaa.

Pääruokana chili con carnea ja chili sin carnea. Lisukkeena oli myös riisiä.

Tälläkin kerralla suklaaleipä oli yksi parhaista jutuista.

Toisella kerralla meillä oli jopa yhdeksän (9!) erilaista jälkiruokaa. Tosin tykkäsin enemmän ekan kerran jälkiruuista, vaikka nämä olivat hienomman näköisiä.

Ja toisesta suunnasta. Nyt edessä oleva suklaajäädyke näkyy paremmin

Tämä suklaa-lakristimousse oli tosin aivan päättömän hyvää

Marianne-Whoopiet

Meidän sulkaafudge

Suklaapeppuja