Viime viikonlopun liikunnallinen kohokohta oli retki Kivikkoon, jossa sijaitsee yksi Helsingin suurimmista liikuntapuistoista. Puistossa voi harrastaa kaikenlaista, kuten monia pallopelejä, frisbeegolfia, sisähiihtoa sekä paljon muuta. Itse mielin paikan päälle, sillä olin kuullut, että siellä on armeijatyylinen estejuoksurata, josta ajatus viehätti kovin sisäistä apinaani.
Perille päästessä edessä siinsi sininen juoksurata erilaisine esteineen vihreän nurmen ympäröimänä. Radalla ei ole mitään ohjeita, sillä ideana on, että seikkailija saa itse heittäytyä niin lapseksi kuin huvittaa ja päättää miten kevyesti, rankasti, hupsusti haluaa esteen suorittaa. Jos ottaisi radan vain juoksun kannalta, niin se ei ole kovin pitkä. Sen eri pisteissä menee kuitenkin helposti pitkä tovi, kun ryömii, kiipeää, tasapainoilee ja pujottelee, ylittää ja alittaa. Me esimerkiksi saimme kulutettua noin puolitoista tuntia esteissä riehumisen merkeissä.
Harmittaa, ettei omilla nurkilla ole mitään vastaavaa, koska noin pitkää reissua ei kovin usein jaksa tehdä. Kivikko on nimittäin minun kotini näkökulmasta katsottuna erittäin nimensä kaltaisessa paikassa eli täysin kuusessa. Huisin hauskaa oli.
 |
| Keskittyminen oli kovaa. |
 |
| Tästä pisteestä tykkäsin eniten, sillä siinä oli eniten haastetta, kun nuo ylitykset eivät vielä tällä parkour-mestarilla ihan aina suju. Tästä ansaitsin myös komean mustelman kyynärvarteen. |
 |
| Alituskin onnistui |
 |
 |
| Alastulo ei ollut yhtä voitokas. (Tämä kohde kuului viereiseen puistoon.) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti